Jaana Kuulamo Oy

Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2018

Verohallinto on tehnyt 29.11.2017 päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2018 ( dnro: A235/200/2017).

1 § Vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 § Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 § Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

  • työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;
  • työskentely on tilapäistä tuloverolain 72 a §:ssä tarkoitetulla tavalla;
  • työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja
  • verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 § Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 § Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 § Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 § Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 § Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

9 § Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Kulkuneuvo - korvauksen enimmäismäärä

auto

  • 42 senttiä kilometriltä, jota korotetaan
  • 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
  • 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
  • 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
  • 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene, enintään 50 hv  ->  74 senttiä kilometriltä

moottorivene, yli 50 hv  ->  107 senttiä kilometriltä

moottorikelkka  ->  102 senttiä kilometriltä

mönkijä  ->  96 senttiä kilometriltä

moottoripyörä  ->  32 senttiä kilometriltä

mopo  ->  17 senttiä kilometriltä

muu kulkuneuvo  ->  10 senttiä kilometriltä


Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

10 § Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 § Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 § Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika

yli 6 tuntia (osapäiväraha)    

  • 19 euroa

yli 10 tuntia (kokopäiväraha)

  • 42 euroa

kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

- vähintään 2 tunnilla

  • 19 euroa

- yli 6 tunnilla

  • 42 euroa


Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 § Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Maa tai alue - päivärahan enimmäismäärä


Afganistan - 50 euroa

Alankomaat - 66 euroa

Albania - 57 euroa

Algeria- 64 euroa

Andorra - 59 euroa

Angola - 86 euroa

Antigua ja Barbuda - 73 euroa

Arabiemiirikunnat - 70 euroa

Argentiina - 31 euroa

Armenia - 50 euroa

Aruba - 50 euroa

Australia - 70 euroa

Azerbaidžan - 49 euroa

Azorit - 60 euroa

Bahama - 70 euroa

Bahrain - 70 euroa

Bangladesh - 56 euroa

Barbados - 60 euroa

Belgia - 63 euroa

Belize - 45 euroa

Benin - 43 euroa

Bermuda - 70 euroa

Bhutan - 43 euroa

Bolivia - 38 euroa

Bosnia ja Hertsegovina - 50 euroa

Botswana - 41 euroa

Brasilia - 71 euroa

Britannia - 61 euroa

Lontoo ja Edinburgh - 64 euroa

Brunei - 39 euroa

Bulgaria - 52 euroa

Burkina Faso - 38 euroa

Burundi - 47 euroa

Chile - 53 euroa

Cookinsaaret - 68 euroa

Costa Rica - 49 euroa

Curaçao - 46 euroa

Djibouti - 65 euroa

Dominica - 52 euroa

Dominikaaninen tasavalta - 56 euroa

Ecuador - 55 euroa

Egypti - 36 euroa

El Salvador - 47 euroa

Eritrea - 58 euroa

Espanja - 63 euroa

Etelä-Afrikka - 48 euroa

Etelä-Sudan - 72 euroa

Etiopia - 48 euroa

Fidži - 48 euroa

Filippiinit - 53 euroa

Färsaaret - 54 euroa

Gabon - 77 euroa

Gambia - 38 euroa

Georgia - 44 euroa

Ghana - 49 euroa

Grenada - 61 euroa

Grönlanti - 55 euroa

Guadeloupe - 50 euroa

Guatemala - 59 euroa

Guinea - 51 euroa

Guinea-Bissau - 37 euroa

Guyana - 40 euroa

Haiti - 54 euroa

Honduras - 42 euroa

Indonesia - 48 euroa

Intia - 49 euroa

Irak - 62 euroa

Iran - 48 euroa

Irlanti - 66 euroa

Islanti - 79 euroa

Israel - 77 euroa

Italia - 65 euroa

Itä-Timor - 47 euroa

Itävalta - 64 euroa

Jamaika - 49 euroa

Japani - 72 euroa

Jemen - 59 euroa

Jordania - 71 euroa

Kambodža - 53 euroa

Kamerun - 49 euroa

Kanada - 68 euroa

Kanarian saaret - 61 euroa

Kap Verde - 42 euroa

Kazakstan - 43 euroa

Kenia - 65 euroa

Keski-Afrikan tasavalta - 86 euroa

Kiina - 65 euroa

Hongkong - 68 euroa

Kirgisia - 43 euroa

Kolumbia - 55 euroa

Komorit - 40 euroa

Kongo (Kongo-Brazzaville) - 54 euroa

Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) - 42 euroa

Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) - 62 euroa

Korean tasavalta (Etelä-Korea) - 81 euroa

Kosovo - 48 euroa

Kreikka - 59 euroa

Kroatia - 60 euroa

Kuuba - 58 euroa

Kuwait - 68 euroa

Kypros - 61 euroa

Laos - 47 euroa

Latvia - 52 euroa

Lesotho - 38 euroa

Libanon - 67 euroa

Liberia - 43 euroa

Libya - 55 euroa

Liechtenstein - 65 euroa

Liettua - 51 euroa

Luxemburg - 65 euroa

Madagaskar - 40 euroa

Madeira - 59 euroa

Makedonia - 52 euroa

Malawi - 50 euroa

Malediivit - 61 euroa

Malesia - 48 euroa

Mali - 41 euroa

Malta - 63 euroa

Marokko - 62 euroa

Marshallinsaaret - 57 euroa

Martinique - 52 euroa

Mauritania - 42 euroa

Mauritius - 54 euroa

Meksiko - 53 euroa

Mikronesia - 49 euroa

Moldova - 48 euroa

Monaco - 82 euroa

Mongolia - 36 euroa

Montenegro - 55 euroa

Mosambik - 41 euroa

Myanmar (Burma) - 55 euroa

Namibia - 37 euroa

Neitsytsaaret (USA) - 47 euroa

Nepal - 44 euroa

Nicaragua - 40 euroa

Niger - 46 euroa

Nigeria - 62 euroa

Norja - 71 euroa

Norsunluurannikko - 72 euroa

Oman - 64 euroa

Pakistan - 39 euroa

Palau - 72 euroa

Palestiinalaisalue - 68 euroa

Panama - 54 euroa

Papua-Uusi-Guinea - 58 euroa

Paraguay - 34 euroa

Peru - 57 euroa

Portugali - 61 euroa

Puerto Rico - 54 euroa

Puola - 56 euroa

Qatar - 68 euroa

Ranska - 67 euroa

Romania - 54 euroa

Ruanda - 36 euroa

Ruotsi - 64 euroa

Saint Kitts ja Nevis - 60 euroa

Saint Lucia - 66 euroa

Saint Vincent ja Grenadiinit - 66 euroa

Saksa - 62 euroa

Salomonsaaret - 53 euroa

Sambia - 74 euroa

Samoa - 50 euroa

San Marino - 58 euroa

São Tomé ja Príncipe - 66 euroa

Saudi-Arabia 66 euroa

Senegal - 50 euroa

Serbia - 58 euroa

Seychellit - 64 euroa

Sierra Leone - 43 euroa

Singapore - 66 euroa

Slovakia - 58 euroa

Slovenia - 58 euroa

Somalia - 60 euroa

Sri Lanka - 44 euroa

Sudan - 69 euroa

Suriname - 57 euroa

Swazimaa - 37 euroa

Sveitsi - 73 euroa

Syyria - 37 euroa

Tadžikistan - 36 euroa

Taiwan - 61 euroa

Tansania - 44 euroa

Tanska - 69 euroa

Thaimaa - 58 euroa

Togo - 52 euroa

Tonga - 44 euroa

Trinidad ja Tobago - 67 euroa

Tšad - 52 euroa

Tšekki - 59 euroa

Tunisia - 47 euroa

Turkki - 52 euroa

Istanbul - 54 euroa

Turkmenistan - 62 euroa

Uganda - 37 euroa

Ukraina - 50 euroa

Unkari - 56 euroa

Uruguay - 54 euroa

Uusi-Seelanti - 69 euroa

Uzbekistan - 27 euroa

Valko-Venäjä - 44 euroa

Vanuatu - 58 euroa

Venezuela - 86 euroa

Venäjä - 60 euroa

Moskova - 75 euroa

Pietari - 69 euroa

Vietnam - 55 euroa

Viro - 53 euroa

Yhdysvallat - 66 euroa

New York, Los Angeles, Washington - 72 euroa

Zimbabwe - 49 euroa

Maa, jota ei ole erikseen mainittu - 45 euroa


Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 18 euroa.

14 § Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,50 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 21,00 euroa.

15 § Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 § Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

17 § Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 - 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa.

18 § Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2018.

(Lähde: TaxFax)