Jaana Kuulamo Oy

Yritysverotukseen esitetään muutoksia

Valtiovarainministeriö tiedottaa lähettäneensä 22.3.2018 lausuntokierrokselle yhteisöjen verotuksen muutosesityksen. Tavoitteena on, että uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

Yhteisöjen verotuksessa olisi yleensä vain yksi tulolähde

Muutosesityksen mukaan yhteisöillä ei olisi enää pääsääntöisesti tuloverolain mukaan verotettavaa tulolähdettä, vaan verotettava tulo laskettaisiin elinkeinoverolain mukaan. Maatalous säilyisi kuitenkin nykyiseen tapaan erillisenä tulolähteenä, ja yhteisön maatalouden tulos lasketaan maatilatalouden tuloverolain mukaan.Yhden tulolähteen tappiollista tulosta ei nykyisin voi vähentää toisen tulolähteen tulosta. Muutoksen jälkeen tilannetta, jossa toisessa tulolähteessä syntyy verotettavaa tuloa ja toisessa samanaikaisesti tappiota, ei enää syntyisi. Ehdotuksen mukaan yhteisöjen verotettava tulo määriteltäisiin nykyistä yksinkertaisemmin, kun tuloksen erottelua kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi ei enää tarvitse tehdä. Yhteisö voisi myös vähentää kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot elinkeinotulolähteen tuloista.

Kaikkien yhteisöjen verotus ei muuttuisi

Esityksen mukaan muutos koskee muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden sekä esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa tulolähdejako ei muuttuisi. Tulolähteiden yhdistäminen ei koskisi myöskään luonnollisia henkilöitä eikä avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä.

Elinkeinotulolähteeseen lisättäisiin uusi omaisuuslaji

Ehdotuksen mukaan yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisätään myös uusi muun omaisuuden omaisuuslaji. Muuksi omaisuudeksi katsotaan esimerkiksi hyödykkeet, joita yhteisö ei käytä tulonhankkimiseen, kuten osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus.Nykyisin tällainen omaisuus kuuluu muun toiminnan tulolähteeseen. Sellaisten yhteisöjen verotuksessa, joilla ei enää ole tuloverolain mukaan verotettavaa tulolähdettä, tällainen omaisuus olisi elinkeinotulolähteen muuta omaisuutta.

Muun omaisuuslajin luovutustappiot rajoitetusti vähennyskelpoisia

Kaikki muuhun omaisuuteen liittyvät juoksevat tulonhankkimismenot olisivat yhteisöjen verotuksessa vähennettävissä kaikista elinkeinotulolähteen tuloista, mikä laajentaa vähennyskelpoisuutta nykyisestä. Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta sen sijaan rajoitettaisiin.Muun omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä rajoitettaisiin elinkeinotulolähteessä osakkeiden, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön
yhtiöosuuksien ja kiinteistöomaisuuden osalta.Luovutuksesta syntyneet tappiot saataisiin vähentää muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden, yhtiöosuuksien tai kiinteistöjen luovutuksesta syntyneistä voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna.Rajoitus koskisi esimerkiksi sellaisten yhteisöjen arvopapereiden luovutustappioita, joiden toiminta ei ole elinkeinoverolain edellytykset täyttävää arvopaperikauppaa tai muutoin elinkeinotoimintaa. Kiinteistöjä ja kiinteistöosakkeita rajoitus koskisi lähinnä silloin, kun verovelvollinen omistaa muutaman huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai suhteellisen vähäisiä kiinteistökohteita, jotka on esimerkiksi annettu vuokralle ulkopuoliselle vuokralaiselle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Kiinteistöliiketoiminta olisi elinkeinotoimintaa

Yhteisöjen tulolähteiden yhdistämisen lisäksi muutoksessa laajennetaan hieman elinkeinotoiminnan käsitettä.Elinkeinotoimintaa olisi jatkossa myös yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien harjoittama kiinteistöliiketoiminta, jolla tarkoitetaan laajamittaista kiinteistönvuokrausta. Pienimuotoinen vuokraustoiminta ei ole kiinteistöliiketoimintaa. Elinkeinoyhtymät ovat yleensä avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä. Kun yleishyödyllisen yhteisön ja julkisyhteisön harjoittama vuokraustoiminta on laajaa, se on kiinteistöliiketoimintaa. Jos vuokraus on yhteisön yleishyödyllistä toimintaa, sitä ei kuitenkaan pidetä kiinteistöliiketoimintana. Yksityishenkilöiden harjoittama vuokraustoiminta ei ole kiinteistöliiketoimintaa, ja sitä verotettaisiin edelleen kuten nykyisin

(Lähde: TaxFax)



Tietosuoja-asetus

Tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa 2018 ja se koskee kaikkia yrityksiä ja kaikkia toimialoja.

Yrityksen kannalta tämä on suuri muutos totuttuihin toimintatapoihin. Tietosuoja-asetus koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä EU:ssa. Uudistuksen lähtökohtana on riskipohjainen lähestymistapa ja tarkoituksena on ottaa huomioon itse henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit. 

Yksilön oikeudet vahvistuvat

Henkilöä, jonka henkilötiedot on tallennettu rekisteriin, kutsutaan rekisteröidyksi. Hänen oikeutensa säilyvät pääsääntöisesti voimassa aivan kuten nyt henkilötietolain mukaisesti. Rekisteröidyillä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot, ja rekisterinpitäjän on oikaistava virheelliset tiedot. Myös tarpeettomat ja vanhentuneet henkilötiedot on poistettava. Tätä kutsutaan oikeudeksi tulla unohdetuksi.

Uudessa asetuksessa on pyritty huomioimaan teknologinen kehitys ja digitalisoituminen. Jatkossa rekisteröity voi saada sähköisesti itseään koskevia tietoja ja hän voi nykyistä helpommin siirtää antamansa henkilötiedot järjestelmästä toiseen. Rekisterinpitäjän tulee jatkossa antaa enemmän tietoa rekisteröidylle siitä, miten hänen tietojaan käsitellään ja mihin käsittely perustuu.

Jatkossa rekisteröity voi tietyissä tilanteissa kieltäytyä profiloinnista. Profiloinnilla tarkoitetaan henkilötietojen automaattista käsittelyä, jossa tietoja käyttämällä arvioidaan henkilön tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia analysoimalla tai ennakoimalla näkökohtia, jotka liittyvät henkilön esimerkiksi mieltymyksiin tai kiinnostuksen kohteisiin. Rekisteröity voi kieltäytyä olemasta sellaisen päätöksenteon kohteena, mikä pohjautuu pelkästään automaattisella tietojen käsittelyllä tehtävään henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin. Profilointia käytetään esimerkiksi verkkokaupassa.

Arvioi yrityksesi henkilötietojen käsittelyn tämänhetkinen tila

Melkein kaikki yritykset käsittelevät henkilötietoja. Niitä löytyy yritysten asiakas- ja markkinointirekistereistä kuten myös omia työtekijöitä koskevista rekistereistä. Uusi asetus sisältää tietyille toimijoille velvoitteen tehdä henkilötietojen käsittelyä koskevan vaikutusarvioinnin eli DPIA:n, joka tulee englannin kielen sanoista Data protection impact assessment. Siinä arvioidaan henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta, riskejä ja sitä, miten riskejä voidaan vähentää sekä miten niihin voitaisiin puuttua.

Vaikka yritys ei olisikaan velvollinen tekemään uuden asetuksen mukaista vaikutusarviota, kannattaa selvittää ja arvioida uusien vaatimusten valossa oman yrityksen henkilötietojen käsittelyn nykytila. Selvitys voisi kohdistua siihen, mitä henkilötietoja yrityksessä käsitellään ja miten tällä hetkellä toimitaan voimassa olevan henkilötietolain mukaisesti. Selvityksessä myös voisi tarkistaa, miten rekisteröidylle tiedotetaan tietojen käsittelystä ja miten yrityksen toimintaa tulisi muuttaa ja mahdollisesti kehittää uusien säännöstöjen tullessa voimaan.

Tarkista ja päivitä tietosuojaa koskevat sopimukset 

Uuden asetuksen myötä yrityksen tulee tehdä kirjallinen sopimus, jos yritys on ulkoistanut henkilötietojen käsittelyä yrityksen ulkopuoliselle taholle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asiakkaisiin kohdistuvaa myyntityötä tekevä alihankkija tai ulkopuolinen tietohallinnon tarjoaja. Sopimukselta edellytetään tiettyjä sisällöllisiä vaatimuksia, jotka käyvät ilmi asetuksesta. Yrityksen kannattaa tarkistaa ja tarpeen vaatiessa päivittää sopimuksensa vastaamaan uusia vaatimuksia. 

Toimintasi tilivelvollisuus 

Henkilötietoja käsitteleville tahoille on uudessa tietosuoja-asetuksessa asetettu tilivelvollisuus eli accountability. Tietosuojaa koskevilta toimilta edellytetään ennakoitavuutta, kuten suunnittelua, varautumista ja kykyä osoittaa toteutetut toimenpiteet. Tässä auttavat selkeästi määritellyt vastuut ja etukäteen määrätyt tavat sekä menetelmät käsitellä henkilötietoja. Yrityksen tulee pystyä jälkikäteen osoittamaan, että lainsäädännön vaatimukset ja riskit on otettu sen toiminnassa asianmukaisesti huomioon.

Lasten henkilötietojen rekisteröinti 

Lasten henkilötietojen käsittelyä ilman vanhempien suostumusta rajoitetaan. Alle 16-vuotiaat eivät voisi jatkossa käyttää muun muassa sosiaalisen median palveluita ilman vanhempiensa lupaa. Jäsenmaa voi kuitenkin päättää alemmasta ikärajasta, joka voi alimmillaan olla 13 vuotta.

Sanktiot mahdollisia  

Asetuksessa määrätään täysin uusista hallinnollista sanktioista. Muutos on hyvin suuri, ja uudet säännökset kiristävät tältä osin merkittävästi oikeustilaa Suomessa. Yrityksen kokonaisliikevaihtoon sidotut sakkomäärät ovat suuria: 10 tai 20 miljoonaa euroa tai 2 tai 4 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Lainsäätäjän tavoitteena on, että EU-alueelle muodostuisi yhtenäinen sanktiotaso.

Suomessa on tähän asti toiminut hyvin järjestelmä, jossa keskeiset tietosuojaa koskevat menettelytavat ovat syntyneet tietosuojavaltuutetun ohjauksessa ja neuvonnassa. Toivotaan, että tällainen käytäntö jatkuu ja yritykset saavat ohjausta ja neuvontaa jatkossakin.

(Lähde: Kauppakamari)


Peruskorko laskee -0,25 prosenttiin

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,25 prosenttia 1.1.2018 alkaen vuoden 2018 kesäkuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2016 alkaen ollut 0,00 prosenttia.

Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella (Laki eräistä viitekoroista 996/1998).

(Lähde: Valtioneuvosto)


Tulorekisteri astuu voimaan 1.1.2019


Mikä on tulorekisteri?

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta ansio-, eläke- ja etuustiedoille. Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Ansiotietojen ilmoittajat - kuten työnantajat ja tilitoimistot sekä kotitalouden kaltaiset, tilapäiset työnantajat - ilmoittavat tiedot ansiotuloista vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin, josta työeläkevakuuttajat saavat ne käyttöönsä. Eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin vuodesta 2010 lähtien.

Miksi tulorekisteri tulee?

Tulorekisterin avulla mahdollistetaan parempi tietojen välitys ansiotulojen maksajilta niitä käyttäville tahoille, kuten työeläkevakuuttajille. Työeläkevakuuttajat saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä tarvitsevat toiminnassaan. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tulee koskemaan kaikkia palkkojen ja etuuksien maksajia ilman siirtymäaikoja.

Mitä hyötyä tulorekisteristä on?

Tulorekisteri helpottaa työnantajien työtaakkaa, koska ansiotietojen moninkertainen ilmoitusvelvollisuus poistuu. Keskitetty ilmoittaminen kokoaa tiedon yhteen ja välittää sen eteenpäin tietoa tarvitseville tahoille, kuten työeläkevakuuttajille. Työeläkevakuuttajat hyödyntävät tulorekisteriin toimitettuja tietoja vakuutusmaksujen eläke-etuuksien laskennassa. Reaaliaikaisuutensa ansiosta tulorekisteri edesauttaisi myös torjumaan harmaata taloutta.

Tulorekisteri vaikuttaa jokaisen tulonsaajan mahdollisuuksiin saada tulo- ja verotustietojaan reaali­ajassa. Tulonsaaja saa ensimmäistä kertaa ajantasaisen tiedon omista maksetuista eläkkeistään tulorekisteristä vuodesta 2020 alkaen, kun eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin.

Mikä tuloverorekisterin myötä muuttuu ja miten?

Tulorekisteri korvaa työeläkevakuuttajille tehtävät ansioilmoitukset (vuosi- ja kk-ilmoitukset), sillä tulorekisterin käyttöönotto vaikuttaa ansiotietojen ilmoittamisen rytmiin. Vuosi-ilmoittamisesta siirrytään maksukohtaiseen ilmoittamiseen. Jatkossa työnantajat, kotitalouden kaltaiset tilapäiset työnantajat ja tilitoimistot ilmoittavat ansiotiedot tulorekisteriin vain yhden kerran palkanmaksun yhteydessä. Työeläkevakuuttajat saavat lakisääteisesti tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä. 

Milloin uudistus astuu voimaan?

Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa eli 1.1.2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan ansiotiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkojen maksajia tai ansiotiedon ilmoittajia, kuten työnantajia, kotitalouden kaltaisia tilapäisiä työnantajia ja tilitoimistoja. Vuodesta 2020 alkaen eläke- ja etuustietojen tuottajat ilmoittavat tiedot tulorekisteriin.

Ansiotiedot ilmoitetaan tulorekisteriin vain yhden kerran palkanmaksun yhteydessä. Tulorekisterin tuloa voi ennakoida siirtymällä ilmoittamaan ansiot kuukausittain jo nyt.

Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin?

Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot reaaliaikaisesti pääsäännön mukaan viiden päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä eli palkkapäivästä. Tiedot voidaan ilmoittaa useammalla eri tavalla. Tiedot siirtyvät tulorekisteriin suoraan palkkahallintojärjestelmän rajapinnan kautta, sähköisen asiointipalvelun kautta tai erityisestä syystä paperilomakkeella. Tulorekisterin mahdollistama ajantasainen tieto lisää oikeellisuutta ja varmistaa oikeansuuruisen työeläkemaksun maksamista sekä nopeuttaa eläkepäätöksen tekemistä.

Miksi työeläkeala on mukana tulorekisterissä?

Tulorekisteri tuo kustannustehokkuutta ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa, kun kenenkään ei tarvitse ilmoittaa samaa tietoa moneen kertaan. Ilmoittaminen yksinkertaistuu, kun kaikki tuloihin liittyvä ilmoittamisvelvollisuus keskitetään tulorekisteriin. Tiedon tuottajat, kuten työnantajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

(Lähde: tela.fi/tulorekisteri)



Yhteisöjen lisäennakot

Verohallinto muistuttaa, että yhteisöjen ennakon täydennysmaksu korvattiin marraskuusta 2017 lähtien lisäennakolla, eli verovuoden päättymisen jälkeen määrättävällä ennakolla.

Jos yhteisön (esim. osakeyhtiö) tilikausi on päättynyt 31.12.2017, lisäennakkoa voi maksaa korottomasti tammikuun 2018 loppuun saakka. Jos tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, verovuosi määräytyy tilikauden päättymisajankohdan mukaan. Jos tilikausi päättyy esimerkiksi 30.4.2018, lisäennakkoa voi maksaa korottomasti toukokuun 2018 loppuun saakka. Jos kalenterivuoden aikana päättyy useita tilikausia, verovuosi määräytyy viimeisen kalenterivuoden aikana päättyvän tilikauden päättymisajankohdan mukaan.

Yhteisön on tehtävä lisäennakkoa koskeva hakemus sähköisesti. Hakemuksen voi tehdä esimerkiksi OmaVerossa. 

Kun lisäennakkoa haetaan OmaVerossa, saa ennakkoa koskevan päätöksen ja maksutiedot yleensä välittömästi. Myös eräpäivän voi valita itse - se voi olla kuluva päivä tai enintään kolmen viikon päässä oleva päivä, kuitenkin aina pankkipäivä.Jos lisäennakon eräpäivä on kuitenkin verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäinen päivä tai tämän jälkeen, ennakolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. 

Korkoa kertyy verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä ennakon eräpäivään asti. Lisäennakolle lasketaan korkoa aina ennakon eräpäivään asti, vaikka ennakko maksettaisiin ennen eräpäivää. Vuonna 2018 huojennettu viivästyskorko on 2 %.

(Lähde: TaxFax)


Työnantajan maksama koulutus verovapaaksi

Työnantajan maksama koulutus on tähän saakka verotettu työntekijän palkkana, jos työntekijä on koulutuksen myötä saanut uuden ammattitaidon, ammattinimikkeen tai perustutkinnon.

Esimerkiksi kuorma-autokortti tai psykoterapeutin koulutus ovat olleet tällaisia. Jatkossa työnantaja voi siis maksaa työntekijän ajokortin, ammattitutkinnon tai vaikka lääkäriksi opiskelun Suomessa tai ulkomailla.

Edellytyksenä on vain, että koulutuksesta on hyötyä myös työnantajalle eikä koulutuksen maksaminen ole palkkio tehdystä työstä.

(Lähde: Taloustaito)


Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika lyhenee sairastumispäivään.

Muutoksella pyritään parantamaan yrittäjien mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään. Muutos koskee yrittäjän eläkelain mukaisia yrittäjiä.

(Lähde: TaxFax)