Jaana Kuulamo Oy

Verohallinnon verkkopalvelut pääosin pois käytöstä 30.10.-8.11.

Verokortti verkossa -palvelu sulkeutuu 29.10. klo 24. Verokortit tehdään 9.11. alkaen OmaVerossa.

OmaVero-palvelu sulkeutuu torstaina 1.11. klo 15.30 ja avautuu perjantaina 9.11. klo 9. Tänä aikana esimerkiksi veroilmoitusta oma-aloitteisista veroista ei voi jättää OmaVerossa.

Myös henkilöasiakkaat siirtyvät käyttämään OmaVero-palvelua 9.11. alkaen. Laajentuneista palveluista kerrotaan tarkemmin vero.fissä ja ne tulevat käyttöön vasta 9.11. alkaen.

Julkiset verotiedot ovat nähtävillä normaalisti verotoimistoissa katkon aikana.

Osa verkkopalveluistamme toimii, mutta lähettämäsi tiedot käsitellään Verohallinnossa vasta katkon päätyttyä 8.11. alkaen.

(Lähde: vero.fi)


Verokortti 2019

Saat vuoden 2019 verokortin joulukuussa 2018.

Jos tiedot ovat kunnossa, voit ottaa verokortin käyttöön. Vuoden 2019 verokortti tulee voimaan 1.2.2019.

Verokortissa on nyt vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille

  • Verokortissa ei enää ole palkkakauden tulorajoja vaan pelkästään yksi tuloraja koko vuodelle.
  • Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan.

Sama verokortti käy kaikille palkkatuloille

  • Kaikki työnantajasi käyttävät samaa verokortille laskettua veroprosenttia.
  • Sivutuloille tai eri työnantajille ei enää lasketa eri veroprosenttia.

Verokortin kopio riittää

Verokorttia ei tarvitse enää toimittaa alkuperäisenä, vaan kopio riittää.

  • Toimita verokortti työnantajalle, ellei työnantaja ole saanut veroprosenttiasi sähköisesti Verohallinnolta.
  • Verokortin päätösosa jää sinulle.

On entistä tärkeämpää seurata tuloja vuoden aikana

  • Seuraa palkkojen kertymistä vuoden aikana erityisesti silloin, jos sinulla on useita työnantajia.
  • Jos tuloraja näyttää ylittyvän tai vähennyksesi muuttuvat, tilaa muutosverokortti OmaVerossa tai puhelimitse.
  • Jos sinulla on useita työnantajia, toimita muutosverokortti kaikille työnantajillesi.

Voit tilata uuden verokortin OmaVerossa

  • OmaVero-palvelu on osoitteessa vero.fi/omavero.
    • Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla

(Lähde: vero.fi)


Vuoden 2019 verotukseen muutoksia

Hallitus on antanut lakisesityksen (He 124/2018), jossa esitetään muutoksia sekä tuloverokseen että perintö- ja lahjaverotukseen. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta.

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 540 eurosta 1 630 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,65 prosentista 1,72 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 128 400 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. Vähennyksen kertymäprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 12 prosenttista 12,2 prosenttiin.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perintöveroa on suoritettava vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella saadusta vakuutuskorvauksesta. Muutos koskee 18 päivänä syyskuuta 2009 tai sen jälkeen otettuja eläkevakuutuksia, jotka tuloverolain ja sen voimaantulosäännöksen nojalla ovat kuolinpesän tai edunsaajan pääomatuloa ja jotka perintö- ja lahjaverolain nojalla ovat sen vuoksi nykyisin verovapaita.

(Lähde: TaxFax)


Peruskorko pysyy ennallaan

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi -0,25 prosenttia 1.7.2018 alkaen vuoden 2018 joulukuun loppuun asti. Peruskorko on 1.1.2018 alkaen ollut -0,25 prosenttia.
Kahdesti vuodessa laskettava peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.

(Lähde: Taxfax) 


Verovapaa liikuntatoiminta

Omaehtoinen kulttuuri- ja liikuntatoiminta on verovapaata, kun se on työnantajan tarjoamaa. Etu on työnantajan tarjoamaa silloin, kun työnantaja on järjestänyt edun työntekijän käyttöön, toisin sanoen tehnyt palveluntarjoajan kanssa sopimuksen tietyn maksuvälineen käyttämisestä tai vaihtoehtoisesti maksaa edusta aiheutuneet kustannukset suoraan toiminnan tarjoajalle tai välittäjälle.

Liikunnalla tarkoitetaan henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä.
Liikuntatoimintaan kuuluvat urheiluseurojen liikuntamaksut, jos maksu oikeuttaa seuran liikuntapalvelun käyttämiseen. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi golfseurojen jäsenmaksut tai golfosakkeiden hoitovastikkeet, jos ne oikeuttavat pelaamiseen.

Omaehtoista liikuntatoimintaa koskeva etu on tarkoitettu työntekijän oman liikunnan tukemiseen. Tämän vuoksi etua ei voida käyttää sellaisiin harrastuksiin tai palveluihin, joissa ei suoraan ole kyse työntekijän liikunnasta (esimerkiksi pelkän kuntosaliohjelman laatiminen) tai joissa on kyse muun tahon kuin työntekijän omasta aktiiviliikunnasta (esimerkiksi vauvauinnissa vauvan uintimaksu).

(Lähde: TaxFax)


Hammashoito

Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista. Edun verovapauteen ei vaikuta se, saako työnantaja hammashoidosta Kansaneläkelaitoksen korvausta vai ei.
Työnantaja voi järjestää vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon kuuluvan hammashoidon esimerkiksi hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, jonka kanssa se on tehnyt sopimuksen. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi järjestää hammashoidon antamalla työntekijälle lähetteen, jossa on määritelty, mitä palveluja työnantajan kustantama ja työterveysohjesäännössä sovittu hammashoito kattaa.

Tavanomaisena hammashoitona voidaan pitää työkyvyn ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon kuuluvaa hammashoitoa. Hammashoitoon voi kuulua esimerkiksi hampaiden tarkastukset, reikien paikkaukset ja hammaskiven poisto. Muu kuin terveyden- tai sairaudenhoitoon kuuluva hammashoito on työntekijälle kokonaan veronalainen etu (esimerkiksi esteettinen hammashoito).

Työnantajan kustantamasta hammashoidosta muodostuu työntekijälle veronalainen etu, jos työnantaja korvaa työntekijän maksamia, hänen itse vapaasti valitsemallaan hammaslääkärillä käynneistä aiheutuneita kuluja. Tällöin hammashoito ei ole työnantajan järjestämää ja korvaukset ovat työntekijälle veronalaista palkkaa, vaikka korvausmenettelystä olisi maininta työnantajan terveydenhoito-ohjesäännössä tai vastaavassa asiakirjassa. Hammashoitoa voidaan kuitenkin pitää tällaisessakin tilanteessa työnantajan järjestämänä, jos työntekijällä on hammaslääkärille mennessään työnantajalta saatu lähete.

Työterveyshuoltoon sisältyvä kohtuullinen hammashoito on verovapaa etu myös työntekijänä toimivalle yrityksen osakkaalle, jos osakkaan työterveydenhuolto on järjestetty samalla tavalla kuin koko henkilökunnan työterveydenhuolto.

(Lähde: TaxFax)


Tulorekisteri astuu voimaan 1.1.2019


Mikä on tulorekisteri?

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta ansio-, eläke- ja etuustiedoille. Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Ansiotietojen ilmoittajat - kuten työnantajat ja tilitoimistot sekä kotitalouden kaltaiset, tilapäiset työnantajat - ilmoittavat tiedot ansiotuloista vuodesta 2019 alkaen tulorekisteriin, josta työeläkevakuuttajat saavat ne käyttöönsä. Eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin vuodesta 2010 lähtien.

Miksi tulorekisteri tulee?

Tulorekisterin avulla mahdollistetaan parempi tietojen välitys ansiotulojen maksajilta niitä käyttäville tahoille, kuten työeläkevakuuttajille. Työeläkevakuuttajat saavat tulorekisteristä vain sen tiedon, mihin he ovat oikeutettuja ja mitä tarvitsevat toiminnassaan. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin tulee koskemaan kaikkia palkkojen ja etuuksien maksajia ilman siirtymäaikoja.

Mitä hyötyä tulorekisteristä on?

Tulorekisteri helpottaa työnantajien työtaakkaa, koska ansiotietojen moninkertainen ilmoitusvelvollisuus poistuu. Keskitetty ilmoittaminen kokoaa tiedon yhteen ja välittää sen eteenpäin tietoa tarvitseville tahoille, kuten työeläkevakuuttajille. Työeläkevakuuttajat hyödyntävät tulorekisteriin toimitettuja tietoja vakuutusmaksujen eläke-etuuksien laskennassa. Reaaliaikaisuutensa ansiosta tulorekisteri edesauttaisi myös torjumaan harmaata taloutta.

Tulorekisteri vaikuttaa jokaisen tulonsaajan mahdollisuuksiin saada tulo- ja verotustietojaan reaali­ajassa. Tulonsaaja saa ensimmäistä kertaa ajantasaisen tiedon omista maksetuista eläkkeistään tulorekisteristä vuodesta 2020 alkaen, kun eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan tulorekisteriin.

Mikä tuloverorekisterin myötä muuttuu ja miten?

Tulorekisteri korvaa työeläkevakuuttajille tehtävät ansioilmoitukset (vuosi- ja kk-ilmoitukset), sillä tulorekisterin käyttöönotto vaikuttaa ansiotietojen ilmoittamisen rytmiin. Vuosi-ilmoittamisesta siirrytään maksukohtaiseen ilmoittamiseen. Jatkossa työnantajat, kotitalouden kaltaiset tilapäiset työnantajat ja tilitoimistot ilmoittavat ansiotiedot tulorekisteriin vain yhden kerran palkanmaksun yhteydessä. Työeläkevakuuttajat saavat lakisääteisesti tarvitsemansa tiedot suoraan tulorekisteristä. 

Milloin uudistus astuu voimaan?

Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa eli 1.1.2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan ansiotiedot. Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin koskee kaikkia palkkojen maksajia tai ansiotiedon ilmoittajia, kuten työnantajia, kotitalouden kaltaisia tilapäisiä työnantajia ja tilitoimistoja. Vuodesta 2020 alkaen eläke- ja etuustietojen tuottajat ilmoittavat tiedot tulorekisteriin.

Ansiotiedot ilmoitetaan tulorekisteriin vain yhden kerran palkanmaksun yhteydessä. Tulorekisterin tuloa voi ennakoida siirtymällä ilmoittamaan ansiot kuukausittain jo nyt.

Miten tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin?

Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot reaaliaikaisesti pääsäännön mukaan viiden päivän kuluessa suorituksen maksupäivästä eli palkkapäivästä. Tiedot voidaan ilmoittaa useammalla eri tavalla. Tiedot siirtyvät tulorekisteriin suoraan palkkahallintojärjestelmän rajapinnan kautta, sähköisen asiointipalvelun kautta tai erityisestä syystä paperilomakkeella. Tulorekisterin mahdollistama ajantasainen tieto lisää oikeellisuutta ja varmistaa oikeansuuruisen työeläkemaksun maksamista sekä nopeuttaa eläkepäätöksen tekemistä.

Miksi työeläkeala on mukana tulorekisterissä?

Tulorekisteri tuo kustannustehokkuutta ja keventää yritysten hallinnollista taakkaa, kun kenenkään ei tarvitse ilmoittaa samaa tietoa moneen kertaan. Ilmoittaminen yksinkertaistuu, kun kaikki tuloihin liittyvä ilmoittamisvelvollisuus keskitetään tulorekisteriin. Tiedon tuottajat, kuten työnantajat ilmoittavat tiedot ansiotuloista tulorekisteriin reaaliaikaisesti ja maksukohtaisesti.

(Lähde: tela.fi/tulorekisteri)